Nih. Siinäs kuulitte. Haluan olla tilavuudeltani pienempi. Ajatus on ollut mielessäni käydessäni kylvyssä ja ongelmaksi muodostuu se, että en pääse ihan kokonaan veden alle koska vien massallani niin paljon tilaa ammeesta. Että tsih.
Kävin tänään ostamassa itselleni uuden meikkivoiteen ja päädyin myyjän opastuksella Max Factorin Lasting Performanceen. Kosteusvoiteeksi ostin Lumenen Natural Coden 24h Moisturizerin. Sitä minulla on ollut joskus aiemminkin ja myyjä vahvisti, että sitä voi käyttää meikkivoiteen alla. Siinä on lisäksi raikas tuoksu josta pidän.
Lisäksi tuo Natural Code on suhteellisen huokea sarja.
Pyörähdin myös Glitterissä ostamassa uuden hain hampaan tukkaan koska edellisen oli jo todella romu. Taas tuli se surkea olo niin kuin aina vaatekaupoissakin. Se olo mikä oli aina nuorempana toisten tyttöjen kanssa vaatekauppoja kierrellessä. Se, että sai vain katsella kun muut sovittivat kauniita vaatteita, ottivat rekistä mitä vain ja saivat valita mikä näyttää hyvältä, ei vain sitä mikä mahtuu päälle. Sama olo tuli tuolla helykaupassakin. Se, että onko minulla oikeus olla täällä? Norsu posliinikaupassa. Mistä selkärangasta se tulee, että kauneus, vaatteet, korut, meikit ovat vain laihoille ja upeille tytöille? Rakastan koruja mutta asustan itseäni niillä koska en löydä kaupoista mieleisiäni vaatteita. Monet varmasti ajattelevatkin, että "tuo on täällä ostamassa koruja koska sille ei mitkään nätit vaatteet mahdu". Huoh. Voi jospa joskus alkaisin ymmärtää, että minullakin on oikeuksia.. Vaikka kaikki eivät niin ajattelisi, niin kyllä minun, jopa aika älykkään (vaikka itse sen sanonkin) ihmisen pitäisi se jo sisäistää.
Mutta näine ajatuksine nukkumaan ja toivottavasti yön aikana ajatukset väistyy.
Että huspois tommoset ajatukset, ettet voisi nauttia asioista josta pidät. :)
Oon itse 163,5 cm pitkä ja painan 63,5 kiloa, tuntuu, että olen itsekin moniin kauppoihin ja vaatteisiin liian läski :/. Voin siis vaan kuvitella, miltä sinusta tuntuu. Tuntuu, että kauneusihanteet ovat menneet liiallisuuksiin. Joka tapauksessa, osaan ehkä suhteuttaa nyt murheeni vaatteiden osalta oikeisiin mittasuhteisiin. Voi hyvin ja tsemppiä! Terveys ja "mukava olla" lienee ne tärkeimmät asiat, koska oli tilanne mikä oli, aina löytyy yleensä ulkonäöstä joku asia, mikä ei miellytä oli sit 50 tai 150-kiloinen.
Tunnistan silti itsessänikin samoja ajatuksia, kuin mistä kirjoitat. Vaatekauppareissuilla varsinkin tulee se tuskallinen olo. Mutta täytyy aina vaan yrittää voimaannuttaa itseään, kaupan valikoimat on huonot silloin, jos ei vaatetta löydy!
Tämä höyryäminen johtuu siitä, että olen alkanut ymmärtää, että nuo ajatusansat on rakennettu myös paljon meidän oman pään sisälle, kuin ulkopuolisten asenteisiin. Haluan, että se riittää, että joku ilkeilee kaupungilla, meidän ei enää itse tarvitse "ilkeillä" itsellemme. ;)
Iloista joulunodotusta!
Kuinka sujui juhlakausi? Vieläkö sinulla on lomaa koulusta, vai joko olet palannut opintojen pariin? Mä olisin kaivannut kunnon joululomaa, mutta onneksi pyhäpäivät sattuivat sopivasti niin oli edes pari pitkää viikonloppua.
Mukavaa vuotta 2010!